tiistai 17. maaliskuuta 2015

Kuinka olla onnellinen ja vapaa?

Onnellisuus ja vapaus ovat sisäänrakennettuna olemiseen. Muistamme tämän lapsuudestamme, jolloin olimme miltei aina onnellisia ja vapaita, eivätkä nämä tunteet olleet riippuvaisia mistään. Elämä odotti edessämme suurena avoimena seikkailuna.
Huomasimme kuitenkin nopeasti, että miltei koko muu maailma oli unohtanut millaista oleminen todellisuudessa oli. Emme pystyneet ymmärtämään miten tämä oli mahdollista ja koimme ympärillämme huokuvan pelon ja vihan äärimmäisen pelottavana.
Jotta emme joutuneet avuttomina vastaanottamaan maailman pelkoa ja vihaa, loimme meissä sen seurauksena nousevasta pelosta itsellemme suojan. Sen sijaan, että olisimme joutuneet kohtaamaan selittämätöntä pelkoa ja vihaa, pidimme kiinni omasta pelostamme ja puudutimme sillä sydämemme.
Emme joutuneet enää kohtaamaan maailman pelkoa ja vihaa avuttomina, mutta emme enää myöskään kokeneet olemista yhtä onnellisena ja vapaana. Jokainen kokee tämän rajoitetun tilan riittämättömyytenä, sillä se ei ole sitä millaiseksi elämä on tarkoitettu.
Emme enää muista suojanneemme sydämemme, mutta kaikessa mitä teemme, tavoittelemme alkuperäistä onnellisuutta ja vapautta. Koska emme muista itse puuduttavamme sydäntämme, erehdymme luulemaan onnellisuuden ja vapauden tulevan itsemme ulkopuolelta.
Maailma ei auta tämän tosiasian muistamisessa, vaan kertoo meille onnellisuuden ja vapauden tulevan meille asetettujen ehtojen täyttämisestä. Jos saavutamme tämän asian, olemme riittäviä kokemaan onnellisuutta. Jos toimimme näin, olemme riittäviä kokemaan vapautta. Emme kuitenkaan ikinä tunnu pystyvän täyttämään ehtoja täydellisesti, emmekä näin kokemaan onnea ja vapautta niinkuin sen lapsuudestamme muistamme.

Nautimme kun saamme olla meille läheisten ihmisten seurassa, sillä tällöin koemme olomme niin turvallisiksi ja riittäviksi, että uskallamme avata sydäntämme. Usein taas koemme olomme tuntemattomien ihmisten seurassa epävarmaksi ja epäaidoksi, sillä pidämme kaksin käsin kiinni suojastamme oletettua pelkoa ja vihaa vastaan. Myös tapahtumat jota muistuttavat meitä tilanteista, joissa olemme joutuneet pelkäämään, tai pelkät ajatukset niistä, saavat meidät käpertymään tiiviimme kuoreemme.
Emme kuitenkaan yleensä ymmärrä, että aina kun tunnemme ”ulkoa” saatua onnea ja vapautta, tosiasiassa koemme tällöin olevamme tarpeeksi riittäviä itse hellittämään puolustustamme ja mahdollistamaan aina läsnäolevan onnen ja vapauden kokemisen. Onnellisuus ja vapaus eivät ole meistä riippumattomia, vaan me itse säätelemme niiden määrää elämässämme.
Tosiasiassa emme tarvitse mitään tai ketään päästäksemme irti suojaamme. Meidän ei tarvitse olla tämän näköisiä, meidän ei tarvitse omistaa näitä asioita, meidän ei tarvitse olla näiden ihmisten seurassa, meidän ei tarvitse vältellä näiden ihmisten seuraa, emme tarvitse näiden ihmisten hyväksyntää, meidän ei tarvitse tehdä mitään riittääksemme avaamaan sydäntämme ja kokeaksemme elämää sellaisena kuin se on.
Olemme aikuisia ja ymmärrämme, että jos joku on toiminut tai toimii pelosta ja vihasta, niin hän toimii unohduksesta ja kärsii itse. Voimme antaa toisillemme ja itsellemme unohduksemme anteeksi. Unohdusta tulee olemaan maailmassa aina ja jos odotamme maailman muuttuvan sellaiseksi, että uskallamme vihdoin laskea suojamme, saamme odottaa ikuisuuden. Muutos lähtee aina sisältämme.
Kokeile miltä tuntuu päästää irti suojastasi ja kokea elämää sydän täysin avoinna ja herkkänä. Kokeile miltä tuntuu kulkea kadulla ja lähestyä jokaista ihmistä, asiaa ja ajatusta onnellisena ja vapaana. Kokeile miltä tuntuu herätä joka aamu vastaanottamaan elämä sellaisena kuin se on. Kokeile miltä tuntuu riittää juuri sellaisena kuin olet.
Se tuntuu elämältä sellaisena kuin millaiseksi elämä on tarkoitettu, onnelliselta ja vapaalta, eikä siihen vaadita mitään muuta kuin irtipäästämistä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Follow by Email