tiistai 28. huhtikuuta 2015

Rahamarkkinoiden muutoksesta

Elämme hyvin mielenkiintoisia aikoja rahamarkkinoilla.

Kaikki raha on velkaa. Rahaa syntyy kun pankki myöntää esimerkiksi yksityishenkilölle asuntolainan. Raha katoaa kun laina maksetaan takaisin. Liikepankeilla, kuten esimerkiksi OP:llä, on siis rahanluontioikeus. Rahasta 97% on elektronista, liikepankkien liikkeelle laskemaa lainaa ja loput 3% on keskuspankkien liikkeelle laskemia seteleitä ja kolikoita (joka myös on eräänlaista lainaa). Nykyjärjestelmässä liikepankit voivat luoda siis rahaa tyhjästä loputtomasti, sillä rahakantaa ei ole sidottu mihinkään (kuten kultaan) rahan arvon perustana.

Kuten monissa muissakin Euroopan maissa, myös Islannissa koettiin vuoden 2008 aikana hyvin vakava pankkikriisi. Sen suurimmat liikepankit olivat myöntäneet lainaa (eli luoneet rahaa) yksitoistakertaisesti Islannin bruttokansantuotteeseen verrattuna. Toisin kuin monet muut maat, Islannin valtio ei kuitenkaan lähtenyt rahoittamaan ongelmiin ajautuneita pankkeja, vaan antoi niiden kaatua ja kansallisti ne. Näillä toimilla se joutui huonoon valoon kansainvälisillä rahamarkkinoilla, mutta lopputulos on ollut Islannin kannalta erittäin positiivinen. Sen työttömyysaste on Euroopan pienimpiä ja sen BKT tulee tänä vuonna ensimmäisenä kriisimaana ohittamaan tason, jolla se oli ennen kriisiä.

Islanti ei ole jättänyt uudistuksia tähän, vaan nyt se pohtii vieläkin radikaalimpia muutoksia. Maa suunnittelee kansallistavansa keskuspankkinsa ja tekevänsä siitä ainoan tahon, jolla on rahanluontioikeus. Tällöin liikepankit toimisivat vain rahan välittäjinä ja päivittäisen pankkitoiminnan järjestäjinä. Tällä olisi suora vaikutus kansantalouteen, sillä kaikki valtion keskuspankille maksamat korot jäisivät islantilaisten käyttöön. Järisyttävänä esimerkkinä, että Suomi on vuoden 1985 jälkeen maksanut valtiovelan korkokuluja 80 miljardia euroa. Nämä rahat ovat menneet yksityisille finanssilaitoksille, kuten ulkomaisille suurpankeille. Jos Suomen keskuspankki olisi itse rahoittanut valtiota (kuten ennen vuotta 1985), Suomen valtionvelka olisi nyt 94 miljardia (nykyinen määrä) – 80 miljardia (maksetut korkokulut) = 14 miljardia.

Yhdysvaltojen varoituksista huolimatta, kaikki sen liittolaiset Japania lukuun ottamatta liittyivät viime kuussa perustajajäseninä Asian Infrastructure Investment Bankiin (AIIB). Pankki on nähty kilpailijana Kansainväliselle valuuttarahastolle, Maailmanpankille ja Asian Development Bankille, sillä varsinkin Kiina ei ole ollut tyytyväinen siihen, että se on sen valtavasti kasvaneesta taloudesta huolimatta jätetty näiden organisaatioiden päätöksenteon ulkopuolelle. Tämä oli suuri arvovaltatappio Yhdysvalloille, sillä lähes yön yli taloudellista valtaa katosi sen käsistä enemmän kuin lähihistoriassa kertaakaan aiemmin. Yhdysvallat näyttääkin tällä hetkellä hyvin yksinäiseltä Japanin, Pohjois-Korean, Kolumbian ja Taiwanin kanssa niiden maiden joukossa, jotka eivät aio tai voi liittyä AIIB:hen


"AIIBMap" by EmberEdison - This file was derived from:BlankMap-World8.svg:BlankMap-Macau&HongKong.svg:. Licensed under CC BY-SA 4.0 via Wikimedia Commons - http://commons.wikimedia.org/wiki/File:AIIBMap.svg#/media/File:AIIBMap.svg

Vaikka muutoksella ei vielä ole juuri konkreettisia vaikutuksia, ovat sen potentiaaliset mahdollisuudet sitäkin suurempia. On spekuloitu, että AIIB mahdollistaisi hyvin kokonaisvaltaisen maailmanlaajuisen rahamarkkinoiden nollauksen, jossa valtiot siirtyisivät takaisin kansallisiin rahanluontioikeuden omaaviin keskuspankkeihin. On uumoiltu jopa siirtymisestä takaisin kultakantaan, jolloin rahaa ei enää voisi loputtomasti luoda tyhjästä.

Tahot joiden valta perustuu nykyjärjestelmän olemassaoloon, eivät luonnollisesti tällaisen muutoksen puolesta liputa ja pyrkivät tekemään kaikkensa sen estääkseen. Hyötyjinä olisivat kuitenkin 99% maailman kansasta, joten puolia ei tavallisen kansalaisen ole vaikea valita. Jos siis kuulet joku aamu koko kansainvälisen pankkijärjestelmän sulkeutuneen, ei ole syytä huoleen, vaan kenties aihetta sen hyllynpäällä pitkään seisseen samppanjapullon avaamiseen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Follow by Email